Helsinki, 27. elokuuta 2024 – Suomen hallitus on esittänyt uuden lakiehdotuksen, joka kriminalisoisi vakavien kansainvälisten rikosten, kuten holokaustin, kiistämisen, vähättelyn ja puolustelun. Tämä lakiehdotus vastaa Euroopan unionin vaatimuksiin ja pyrkii estämään rikosten kiistämisen tavalla, joka voi yllyttää vihaan tai väkivaltaan.
Taustalla EU:n Puitepäätös ja Kansainvälinen Painostus
Vuonna 2008 Euroopan unionin neuvosto antoi päätöksen, joka velvoitti jäsenvaltiot kriminalisoimaan tietyt rasismin ja muukalaisvihan muodot. Suomen lainsäädäntöä muutettiin vastaamaan näitä vaatimuksia vuonna 2011, mutta Euroopan komission mukaan muutokset eivät täyttäneet kaikkia puitepäätöksen edellytyksiä. Tämä johti siihen, että helmikuussa 2021 komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, ja tammikuussa 2023 Suomi sai toisen virallisen huomautuksen asiasta.
Romanien Maininta Lakiehdotuksessa
Lakiehdotuksessa romanit mainitaan esimerkkinä tapauksessa, jossa henkilö oli tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan puolustellessaan natsien toteuttamaa juutalaisten ja romanien joukkotuhontaa. Tämä esimerkki tuo esiin, miten holokaustin kiistäminen voi kohdistua myös romaneihin.
Lakiehdotus tunnustaa, että romanit olivat yksi natsien vainon kohteena olleista ryhmistä, mutta romanit eivät ole erityisesti esillä lakiehdotuksessa muuten kuin tämän esimerkin yhteydessä. Lakiehdotuksessa korostetaan yleisemmin kaikkien vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisen kriminalisointia, riippumatta siitä, kehen rikos on kohdistunut.
Lainsäädännön Selkeyttäminen
Hallituksen tavoitteena on selkeyttää Suomen rikoslakia niin, että holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten julkinen kiistäminen, puolustelu ja vähättely tulisivat selkeästi rangaistaviksi. Tämä vastaisi EUvaatimuksiin ja valtioneuvoston lupaukseen kriminalisoida holokaustin kiistäminen.
Ehdotuksen Vaikutukset
Uuden lain odotetaan vahvistavan Suomen sitoutumista ihmisoikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseen. Lain tavoitteena on estää vihapuheen ja väkivallan leviäminen sekä varmistaa, että historiaa ei vääristellä tai vähätellä tavalla, joka voisi yllyttää vihaan tai häiritä yleistä järjestystä.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt.
